Caravan-messuilta vauhtia harrastukseen! Miten olisi reissu Viroon?

VIERASKYNÄ
5.3.2023
JAA TÄMÄ ARTIKKELI:

Kävitkö tammikuussa Helsingin caravan-messuilla? Kyllä oli taas valtava määrä katseltavaa. Messut on hyvä paikka niin uusille harrastajille kuin jo harrastuksen parissa pidempäänkin toimineille tutkailla valikoimaa. Löytyy vaihtoehtoja niin miniasuntovaunuista hulppeisiin asuntobusseihin, voi tutustua hälytinjärjestelmiin, ja tarjolla on myös erilaisia tarvikkeita sekä varusteita – kaikki yhden lämpimän katon alla.

Matkamessujen puolella voi sitten tutkailla uusia mielenkiintoisia kohteita ja kuunnella reissutarinoita. Alkutalven messut on hyvä startti alkaa suunnitella taasen uutta kautta, mikäli ei aktiivisesti harrasta ympäri vuoden.

Viime syksynä oma reissuilumme katkesi hieman ikävästi, kun joku katsoi oikeudekseen heittää kiven automme ikkunasta sisään ja uuden ikkunan toimitus kesti peräti kolme kuukautta. Harmittaa tuollainen ilkivalta, mikä tietää ylimääräistä työtä sekä rahanmenoa, eikä sitten reissuihinkaan tullut lähdettyä. Onneksi sentään ikkuna saatiin paikoilleen ennen lumen tuloa.

Nyt on hyvä aika suunnitella ensi kesän reissuja. Miten olisi Viro?

Reissua Viroon voimme ehdottomasti suositella kaikille ajoneuvomatkailusta kiinnostuneille. Viro tai yleensä koko Baltia on yksi omista suosikkimatkailukohteistani. Juuriltani Etelä-Pohjanmaalaisena tunnen aina olevani kuin kotona tuon melko tasaisen runsaan peltomaiseman vuoksi. Tiestökin on pääosin hyvässä kunnossa, ja siellä samaan tapaan tehdään korjauksia kuten meillä Suomessakin. Useana vuotena olemme reissanneet Virossa kesäisin aina sellaisen viikon verran.

Viime kesänä päätimme tutustua syvemmin idempään. Suuntasimme ensin Võsuun, sillä halusin syömään Michelin maininnan saaneeseen Mere 38 ravintolaan. Majoituimme tuttuun Lepispea Caravan & Camping alueelle, jossa olemme yöpyneet aiemminkin. Vastaanotto on avoinna vain 9-12, mutta sisään pääsee ennen iltakymmentä, jolloin portit suljetaan.

Campingilta on hyvä pyöräillä niin Võsussa kuin viereiseen merikapteenikylään Käsmuun. Käsmussa löytyy myös karavaanareille yöpymispaikkoja. Molemmat kylät ovat pieniä erittäin idyllisiä rauhaisia kyliä meren rannalla. Toki sesonkiaikaan väkeä on enemmän liikenteessä.

Võsusta suuntasimme Rakvereen, jossa lähinnä kävimme linnakkeella kävelemässä

Rakvereen kannattaa tutustua ajan kanssa. Sielläkin olemme itse aiemmin käyneet. Sateen alkaessa päätimme siirtyä eteenpäin kohti Mereoja Campingia, joka on aivan loistava paikka. Mereojassa on upeat pesu- ja keittiötilat, sauna rannan lähettyvillä. Tarkoituksena oli nauttia rannalla kävelystä. Keli ei parantunut, joten ajoimme suoraan Tulivee ravintolan parkkikselle, jonne olisimme muutoin leirintäalueelta kävelleet rantaa pitkin. Otimme pienet nokoset ennen hyvää ruokaelämystä, kätevää kun sängyt liikkuu mukana. Säätiedotus lupasi sateen jatkuvan, joten päätimme ajaa edelleen Sillamäeen, jossa emme ennen olleet käyneet.

Sillamäe on entinen suljettu kaupunki, jossa rikastettiin uraania, sinne ei virolaisillakaan ollut asiaa aikoinaan. Sillamäen pääbulevardi on juuri niin kaunis kuin kuvissakin näyttää, ja kaupunkia kehitetään EU-tuilla kovaa vauhtia. Ihastuttava paikka kerta kaikkiaan. Illalla kävelimme upealla rantabulevardilla ja aamulla kiersin kylää ristiin rastiin kävellen, kovasti siellä tehdään tietöitä. Yövyimme ihan vaan kadun varressa ja rauhaisaa oli.

Narvaankaan emme olleet aiemmin tutustuneet, sielläkin oli kovasti rakennus- ja tietöitä meneillään. Tottakai kävimme ruokailemassa yliopiston suositussa Muna-kahvilassa. Narva jätti muutoin hieman kylmäksi. Täytyy tulla muutaman vuoden kuluttua katsomaan, ovatko kuinka saaneet kaupunkia kehitettyä. Yöpyä siellä voisi linnan lähellä olevalla parkkipaikalla, jossa näkyi useampi matkailuauto.

Ajomatka jatkui kohti Peipsijärven sipulitietä. Matkalla kurvasimme kuitenkin vielä Viivikonnaan – hylättyyn kaivoskaupunkiin – aavekaupunkiin, sekä Ontikan putouksille, jossa vesi oli kyllä täysin kuivunut.

Olimme sen verran myöhään liikenteessä, ettei sipulitiellä mummoja näkynyt, yksi vaari kyllä, parempi aikakin kyllä on elo-syyskuussa, kalamyyjiä tienvarsilla oli. Alatskivin linnalla poikettiin myös ohiajaessa. Se oli juuri ehtinyt sulkeutua, joten kävelimme ympäristössä ihastellen.

Virossa riittää linnoja sekä kartanoita tutustuttavaksi

Tartossa yövyimme kaksi yötä Karlova Sadama karavaniparklassa. Konttitoiletit ja -suihkut eivät ole enää niin siistejä. Paikka on mukavasti Emajoen varrella ja sieltä on kätevä pyöräillen katsastaa kylää. Tarto oli parantunut entisestään edellisestä käynnistä. Kaupunki on kyllä niin kaunis, nimetty vuoden 2024 kulttuuripääkaupungiksi. On kyllä ehdottomasti yksi suosituimmista paikoistani Virossa.

Viron kansallismuseo oli itselle hienoinen pettymys, mutta ihan suositeltava kohde. Taloa väärin päin en voi suositella, kallis sisäänpääsy ja itselle tuli erittäin huono olo siellä. Kasvitieteellisen ulkopuistoon pääsee ilmaiseksi ja käynti siellä soveltuu myös pienemmille. Siellä löytyy muutama leikkipaikkakin, eikä paikka ole niin kamalan suuri, mutta erittäin viehättävä.

Rauhaa rakastaville Viljandi on myöskin oiva kohde. Kansanmusiikkifestivaalien aikaan kylällä on kovastikin elämää. Linnamäellä raunioiden ympäristössä on mukava vaellella, ja kaupungissa katsella sympaattisia puutaloja. Viljandissa on vanhaa saksalaista arkkitehtuuria runsaasti, sillä kaupunki ei juurikaan tuhoutunut toisessa maailmansodassa. Raudnajoen rannalla voit nauttia aurinkoisesta päivästä ja seurata nuorison pelejä viereisillä urheilukentillä.

Kuinka ollakaan löysimme itsemme jälleen myös länsipuolelta. Matkailuautoilussa on se hyvä puoli, että kätevästi vaihtaa paikkaa, mikäli keli näyttää toisaalla paremmalta. Pärnussa vierähti pari yötä maksullisessa rantaparkissa. Valitettavasti kaupunki oli käskenyt katkaisemaan sähkön jakelun, konttitoiletit/-suihkut sentään olivat käytössä. Pärnussa viihtyy, jos pitää suuremmista ihmismassoista, suomalaisiakin on niin paljon, että tuntuu välillä kuin ei ulkomailla olisikaan. Eikä voinut täälläkään kuin ihmetellä, että mistä tätä yritteliäisyyttä löytyy. Vaikka joitain paikkoja oli suljettu, niin uusia syntyy. Pärnussa olemme onnistuneet olemaan melkein joka kerta hyvin tuulisena aikana, kuten tälläkin kertaa. Tuuli tyyntyi juuri kun meidän oli aika jättää paikka.

Osuva nimi bändillä!

Viimeiseksi yöksi ajoimme Haapsaluun, joka on ehdottomasti aina ollut lempipaikkani Virossa. Ikävästi pääkadulta oli vanhat puut kaadettu, kun oli väylää parannettu. Uimarannan viereinen peltoalue oli valjastettu parkkialueeksi, sillä kylässä oli Valge Daami päivät, triathlonkisat ja markkinat. Kuursaalin lavalla oli myös suositun Karavan orkesterin ilmaiskonsertti, jossa bändi soittikin melkein kaksi tuntia. Osuva nimi oli bändillä. Haapsalussa voit myös yöpyä suomalaisomisteisessa Camping Piksekessä, joka sijaitsee keskustasta parin kilometrin päässä.

Tallinnaa kohti ajaessa pysähdyimme vielä tutustumaan Niitväljan golfkenttään, jossa ukko ehti lyömään muutaman setin kolopalloa. Ehkä ensi kesänä sitten enemmän näitä golfkenttiin tutustumisia samalla.

SF-Caravanin jäsenenä saat mukavasti alennusta lauttamatkoista Viroon, auton menovesi on siellä hieman edullisempaa, kuten myös ruokailu ja ruokatarvikkeet.

Vaikka palvelu saattaa joskus olla hieman nihkeää, niin uskon ettet tule pettymään Viroon, jos sinne ensimmäistä kertaa uskaltaudut.

Lisää matkakuvia kuvagalleriassa!
Virpi Puhalainen 0mistaa kaikki oikeudet jutussa oleviin kuviin.


Virpi Puhalainen

Olen Liikkuvakoti.fi:n vieraskynäilijä Virpi Puhalainen, elämysmatkailija sekä koti-ihminen, kolmen nuoren aikuisen äiti. Mieheni ja chihuahua koiramme kanssa aloitimme seikkailut omien pyörien päällä kesän 2020 alussa. Parhaat unet saankin liikkuvassa kodissamme. Rakastan herätä aikaisin tutkimaan ja kuvaamaan uusia paikkoja. Olen iloinen kerätessäni uusia kokemuksia matkan varrella ja saadessani kokea upeita makuelämyksiä. Kamerallani saan myös talteen ikimuistoisia paikkoja ja hetkiä.

Tervetuloa mukaan – seikkaillaan yhdessä!

Löydät Virpin myös Instagramista

Kuvagalleria

Copyright © Matkailuajoneuvotuojat ry 2024