Lausunto 18.2.2021

Toimitus
18.2.2021
JAA TÄMÄ ARTIKKELI:

Matkailuajoneuvotuojat ry vastasi 18.2.2021 Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Lausuntopalvelu.fi

FOSSIILITTOMAN LIIKENTEEN TIEKARTTA -luonnos

TÄRKEÄ ASIA!

Haluamme olla mukana tärkeässä asiassa, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeisimpiä haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Se on meidän kaikkien yhteinen tehtävä – ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia! Matkailuajoneuvotuojat ry pitää Fossiilittoman liikenteen tiekartta -luonnosta hyvin laadittuna. Siinä on kuvattu monipuolisesti kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen nykytilaa ja ennustettu kehitystä. Luonnoksen yleinen tavoite kasvihuonepäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 ja poistamisesta vuoteen 2045 on kannatettava.

Pidämme suunnitelmaa pääosin toteutuskelpoisena ja haluamme löytää erilaisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikuttaa osaltamme myönteiseen kehitykseen. Haluamme olla mukana edistämässä kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja tavoitteisiin pääsemistä, mutta haluamme myös turvata toimialalla yritysten elinvoimaisuuden nyt ja tulevaisuudessa – myös aikamatkalla kohti vuotta 2045.

Matkailuajoneuvoala tukee yrittäjyyttä ja luo työtä. Se on myös merkittävä kotimaan matkailun lisäämisen mahdollistaja. Kotimaan liikenteen päästöjen vähentämisellä ja verotusta koskevilla päätöksillä on suuri merkitys toimialan kehitykseen. Mielestämme on tärkeää toteuttaa suunnitelman mukaiset toimenpiteet vaiheittain, jotta voimme erilaisin keinoin sopeutua päästövähennysten aiheuttamiin muutoksiin. Kiitämme siitä, että luonnoksen ensimmäisen ja toisen vaiheen toimenpiteet eivät sisällä autoilun kustannuksia lisääviä toimenpiteitä. Ihmisten mahdollisuus harrastaa ajoneuvomatkailua tulee turvata myös mahdollisessa kolmannessa vaiheessa. Harrastus lisää monin tavoin yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia ja sen taloudellinen merkitys yhteiskunnalle on suuri.

JÄRJESTÖ

Matkailuajoneuvotuojat ry edustaa kattavasti toimialaa. Yhdistys on matkailuautojen ja -vaunujen maahantuojien, tehtaiden sekä tarviketoimittajien ja alan palveluja tuottavien yritysten järjestö, joka on toiminut vuodesta 1974. Valtaosa toimialan yrityksistä on yhdistyksen jäseniä. Yhdistys mm. tiedottaa, laatii tilastoja, seuraa viranomaisohjeistusta ja ottaa kantaa eurooppalaisen lainsäädännön soveltamiseen Suomessa. Yhdistys tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Suomessa, pohjoismaissa ja koko Euroopassa. Se toimittaa Suomesta tietoja eurooppalaiselle European Caravan Federation -järjestölle.

MATKAILUAJONEUVOT

Suomessa oli 31.12.2020 rekisterissä 126 916 matkailuajoneuvoa, 47,8 % matkailuautoja ja 52,2 % matkailuvaunuja. Matkailuajoneuvokannan kehitys on osoittanut jatkuvaa nousua. Vuodesta 1987 kasvua on liki 273 %. Toimialan kasvuun on viime vuosina vaikuttanut kuluttajien lisääntynyt tietoisuus matkustamisen vaikutuksista ympäristöön ja yleinen ympäristötietoisuus. Lomailusta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä halutaan pienentää ja monet perheet ovat siirtyneet lentämisestä ajoneuvomatkailuun. Kotimaanmatkailun arvostus on kasvamassa ja se osaltaan lisää matkailuajoneuvojen kysyntää. Uusi sukupolvi on löytänyt matkailuajoneuvoharrastuksen.

Pidämme tärkeänä uudistaa matkailu- ja retkeilyautoja, sekä matkailuvaunujen vetoon käytettäviä henkilö- ja pakettiautoja. Toimiala on sidoksissa alan yleiseen kehitystyöhön ja kuljetusalan kaluston kehitykseen.

Oikeilla verotuksen tukitoimilla matkailuajoneuvokäytössä olevaa autokantaa voidaan uudistaa oikeaan suuntaan. Liikenteen verotusta voidaan säätää päästöpohjaiseksi ja fossiilittomaan liikkumiseen ohjaavaksi. Muutos tulee kuitenkin tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti rankaisematta kohtuuttomilla veronkorotuksilla automatkailua harrastavia ja toimialalta suoraan tai epäsuorasti toimeentulonsa saavia. Ohjauskeinojen tulee olla yrittäjyyteen ja harrastamiseen kannustavia – ei rankaisevia. Verotusta tulee keventää, ei kiristää.

Pidämme tärkeänä korvata fossiilisia polttoaineita vaihtoehtoisilla käyttövoimilla. Matkailuajoneuvoliikenteessä uusiutuvien polttoaineiden osuus kaikista liikennepolttoaineista (biopolttoaineet + biokaasu + sähköpolttoaineet) on toistaiseksi pieni.

MATKAILUAUTOT

Matkailuautot ovat erikoiskäyttöön valmistettuja M-luokan ajoneuvoja, jotka ovat tarkoitettu vapaa-ajan käyttöön, matkailuun ja retkeilyyn. Vuodesta 2014 uusien matkailuautojen kauppa on kasvanut tasaisesti ja niiden osuus kaikista uusista matkailuajoneuvoista Suomessa on kasvanut vuosi vuodelta. Tällaisella kehityksellä matkailuautojen osuus uusien ajoneuvojen kaupasta ylittää matkailuvaunujen osuuden jo muutaman vuoden sisällä. Uusien matkailuautojen myynnin kasvu edistää vähäpäästöisempien ajoneuvojen osuutta koko matkailuautokannasta.

Suomessa matkailuautojen määrä 10 000 asukasta kohden on Euroopan suurin, 106 (Lähde: Caravaning Industry Association CIVD). Suomessa oli 31.12.2020 rekisterissä 60 668 matkailuautoa ja kokonaismäärän ennakoidaan edelleen kasvavan. Kasvuun vaikuttavat kotimaanmatkailun ja automatkailun suosion lisääntyminen. Myös lisääntyvä matkailuautojen käyttö etätyöskentelyyn on osaltaan kasvattanut niiden suosiota.

Norjalainen toimialajärjestö Norges Caravanbransjeforbundin (NCB) julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen, jossa se laski mitkä lomailumuodot vaikuttavat eniten ympäristöön. Tutkimuksen suoritti norjalainen Østfoldforskning, jonka tehtävänä oli selvittää eri kuljetusvälineiden kasvihuonekaasuja käytettäessä niitä lomailutarkoituksiin. Tutkimus tehtiin Norjassa, koska siellä matkailuautojen määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja useimmat norjalaiset ympäristötietoisina mieluiten matkustavat ja lomailevat kotimaassaan. Samanlaista kehitystä soisi nähtävän myös Suomessa. Koronaviruspandemian aikana lisääntynyt kotimaanmatkailun ja automatkailun suosio voi hyvinkin vauhdittaa kehitystä uudenlaiseen suuntaan pitkälle tulevaisuuteen.

Tutkimuksen lähtöasetelmana oli viikon pituinen loma. Tutkimuksessa huomioitiin mm. yöpyminen, ruoka ja erilaiset aktiviteetit. Raportista kävi ilmi, että matkailuautoloma on yksi parhaista ja ympäristöystävällisimmistä vaihtoehdoista. Sen hiilidioksidipäästöt ovat vain puolet siitä, mitä esim. risteilymatka johonkin etelän kohteeseen aiheuttaa. Lisäksi raportista ilmeni, että loma omassa maassa on paras ja ympäristöystävällisin vaihtoehto. Tutkimus on luonut uusia näkemyksiä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon.

Matkailuautoilu on ympäristön näkökulmasta ilmastoälykäs tapa lomailla. Vaikka matkailuautojen päästöt ovat hieman muita autoja suuremmat, ympäristön kannalta lomailumuotona se on yksi parhaista vaihtoehdoista. Tutkimuksen mukaan viikon matkailuautoloma aiheuttaa yhteensä runsaat 300 kg:n hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden. Se on vähemmän, kuin mitä tyypillinen suurkaupunkiloma aiheuttaa (Lähde: På Väg -aikakausilehden numerossa 2/2018 julkaistu raportti).

Matkailuautojen käyttö kokonaisuoritteena on matala ja taloudellisesti järkevää. Suomessa yksityiskäytössä olevien matkailuautojen keskimääräinen liikennesuorite on katsastusten yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella vuosittain noin 10 000 kilometriä. Matkailuajoneuvotuojat ry on kysynyt asiaa myös alan harrastajilta sivustollaan liikkuvakoti.fi ja kyselyyn vastasi yli 500 alan harrastaa. Kyselyn vastausten perusteella liikennesuorite on vuosittain noin 8 000 kilometriä. Totuus lienee näiden välimaastossa aiheuttaen vain pienen osan tieliikenteen kokonaispäästöistä. Yksittäiset matkat ovat pitkiä ja matkailuautoilla tehdään vain vähän kaupunkiajoa.

Suurin osa matkailuautoista on tällä hetkellä varustettu dieselmoottoreilla, jotka toistaiseksi tarjoavat parhaiten automatkailuun riittävän energiatehokkuuden. Muita kuin dieseliä polttoaineena käyttäviä matkailuautoja on tällä hetkellä liikenteessä vähän. Traficomin tilaston mukaan sähköisiä ei ole yhtään, maakaasulla toimivia on yksi ja bensiinillä toimivia on 60. Matkailuajoneuvoalalla seurataan suurella kiinnostuksella vaihtoehtoisilla energiamuodoilla kulkevien ajoneuvojen kehitystä. Synteettiset polttoaineet, biopolttoaineet ja esim. vedyllä toimivien polttomoottoriajoneuvojen sekä pelttokennoteknologian kehitystyö ovat seurannan kohteina.

Isojen ajoneuvoluokkien kehitystyö ohjaa myös matkailuautojen kehitystä. Matkailuautoissa energiantarve on kuitenkin erilainen, kuin tavarankuljetukseen tarkoitetuissa ajoneuvoissa. Tämä haastaa matkailuautojen valmistajia kehittämään uudenlaisia toimivia ja kustannustehokkaita ajoneuvoja. Valmistajien paine kehittää vähäpäästöisempiä ajoneuvoja kasvaa yritystoiminnan tukien ja pakotteiden, sekä ennen kaikkea kuluttajakäyttäytymisen ja kysynnän myötä. Lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna edellytyksenä on, että matkailuautojen valmistajilla on saatavilla matkailuautokäyttöön sopivia alustoja. Matkailuautojen määrä kokonaisuudesta on pieni ja niiden päästöjen osuus kokonaispäästöistä on vähäinen. Matkailuautojen käyttöaste on lisäksi pieni. Toimet matkailuautoja ja ajoneuvomatkailua kohtaan eivät siksi saa olla liian järeät.

Matkailuautot on suunniteltu käytettäviksi pitkään. Ne uusiutuvat vähäisten ajokilometrien takia henkilöäautoja hitaammin ja matkailuautopuolella polttomoottoreita korvaavia vaihtoehtoja joudutaan vielä odottamaan. Erilaisilla tuilla ja kannustimilla vaihtoehtoisiin energiamuotoihin ja sähköautoiluun voidaan vaikuttaa automatkailun kehitykseen. Vuonna 2045 nyt myytävistä matkailuautoista osa on vielä liikennekelpoisia ja osa matkailuautokannasta toimii silloin edelleen dieselmoottoreilla. Näiden ajoneuvojen uusiminen päästöttömiin tai mahdollisimman vähäpäästöisiin ajoneuvoihin vaatii kannustimia ja tukitoimia. Onnistuessaan tämä tukee tavoitteisiin pääsemistä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on tärkeää huomioida matkailuautojen osalta riittävän pitkä siirtymäaika täysin fossiilittomaan liikenteeseen pääsemiseksi. Tarjonta ja taloudelliset reunaehdot ohjaavat kuluttajien käyttäytymistä. Ostajien näkökulmasta markkinoilla ei ole tällä hetkellä saatavilla päästöttömiä tai tavoitteisiin nähden riittävän vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Harrastajia ei tule rankaista tästä, vaan tukea ja kannustaa vähäpäästöisempiin ja ympäristöystävällisempiin ajoneuvoihin sitä mukaa, kun niitä saadaan markkinoille. Suomen tulee edistää EU:n laajuisesti valmistajien halua ja kykyä kehittää yhä vähäpäästöisempiä ajoneuvoja. Näin myös kuluttajille saadaan yhä nopeammin ja laajemmin tarjolle vähäpäästöisempiä matkailuautoja.

Autokannan keski-iän pienentäminen erilaisin tukitoimin ja kannustimin tukee myönteistä kehitystä ja tukee tavoitteisiin pääsemistä. Jos ajoneuvojen hankintaan liittyviä ohjaustoimia muutettaisiin maksuja ja veroja korottamalla, se lisäisi kasvihuonepäästöjä ajoneuvokannan vanhenemisen ja isompipäästöisten ajoneuvojen myötä.

MATKAILUVAUNUT

Suomessa oli 31.12.2020 rekisterissä 66 248 matkailuvaunua. Kanta on kasvanut tasaisesti vuodesta 2016 ja kokonaismäärän ennakoidaan yhä kasvavan lähivuosina. Kasvuun vaikuttavat mm. kotimaanmatkailun suosion lisääntyminen ja uudet matkailuvaunuharrastuksen löytäneet perheet. Suuri osa matkailuvaunuista on aktiivisessa käytössä – osa kesäaikaan, osa läpi vuoden. Matkailuvaunuja käytetään paljon kotimaanmatkailuun ja erilaisten harrastusten tukikohtina – talvisin talviasuttavien matkailuvaunujen osalta myös lomapaikkoina.

Matkailuvaunu on usein matkailuautoa edullisempi vaihtoehto ja vetoautona voi käyttää perheen jo olemassa olevaa autoa. Vetoautoina käytetään pääasiassa henkilö- tai pakettiautoja. Matkailuvaunun kokonaiskustannukset ovat matkailuautoon verrattuna huomattavasti pienemmät.

Sähköauton käyttö vetoautona on toistaiseksi haastavaa. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa tulee huomioida ja sallia mahdollisuus vetää jatkossakin matkailuvaunuja fossiilisia polttoaineita käyttävillä henkilö- ja pakettiautoilla. Toistaiseksi kaikkiin markkinoilla oleviin sähköautomalleihin auton valmistajat eivät ole ilmoittaneet sallittua perävaunumassaa, eikä kaikilla sähköautoilla perävaunun vetäminen ole sallittua. Kun sopivia vetoautoja tulee markkinoille, kehitystä voidaan nopeuttaa esim. tarjoamalla kuluttajille erilaisia kannustimia vetoautojen vaihtamiseksi mahdollisimman vähäpäästöisiin autoihin. Vuoteen 2030 mennessä markkinoille on tulossa vetokykyisiä sähköautoja ja muutos tulee ohjamaan kuluttakäyttäytymistä tavoitteen mukaiseen suuntaan.

MERKITYS YHTEISKUNNALLE

Matkailuajoneuvojen toimialalla on vaikutusta Suomen kansantalouteen. Se työllistää suoraan suuren joukon ihmisiä ja vaikutus matkailualaan ja kotimaan matkailuun on merkittävä myös välillisesti. Toimialan liikevaihto oli vuonna 2019 arviolta 255 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus noin 275 henkilötyövuotta. Matkailuajoneuvojen myynnistä, tarvikekaupasta ja huoltotoimista, sekä niiden käyttämisestä matkailuun kertyy valtiolle vuositasolla noin 90 M€:n verokertymä.

Vuonna 2020 uusien matkailuautojen vuosimyynnillä kertyi runsaat 31 M€ arvonlisäveroja (keskihintana oli 70.500 €). Uusien matkailuvaunujen myynnistä kertyi lisäksi 6,3 M€:n arvonlisäveromäärä (keskihintana 31.000 €). Polttoaineveroina Suomen matkailuautokanta tuottaa vuositasolla polttoaineveroina noin 30 M€. Ajoneuvo- ja käyttövoimaverokertymäksi arvioimme 18 M€, joka perustuu 60 000 matkailuauton 150 päivän (5 kk) käyttöön vuodessa ja 2,05 euron päivähintaan. Vakuutusmaksuveroa kertyy matkailuautojen vakuuttamisesta noin 6,3 M€, joka perustuu 60 000 matkailuauton 150 päivän (5 kk) käyttöön vuodessa ja 0,70 euron päivähintaan. Matkailuajoneuvojen käyttöön liittyvien pakollisten verojen lisäksi toimialan maksamat yhteisö- ja ansiotuloverot sekä työllistämisvaikutukset ovat merkittäviä.

LEIRINTÄMATKAILU

Myös leirintämatkailun taloudellinen merkitys yhteiskunnalle on merkittävä. Leirintämatkailu on ylivoimaisesti suosituin kesämatkailumuoto, jonka toteuttamisessa matkailuajoneuvo on luonteva ja helppo liikkumismuoto – matkailuauto tai auton ja matkailuvaunun yhdistelmä. Leirintäalueilla yksityisen matkailuajoneuvokäyttöön sopivan latausinfran rakentamista tulee tukea erilaisin keinoin ja kannustimin, ei pakottein.

Syksyllä 2019 julkaistun ”Leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Suomessa 2019” tutkimuksen mukaan matkailuajoneuvo on leirintämatkailun suosituin majoitusmuoto (60,7 %). Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää joka päivä vierailupaikkakunnallaan 237 euroa. SF-Caravan ry ja Suomen Leirintämatkailuyhdistys ry teettivät kesällä 2019 Haaga Helian ammattikorkeakoululla leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia kartoittavan tutkimuksen. Sen mukaan leirintämatkailualan liikevaihto on 215 M€. Ala tuottaa verotuloja yhteensä 79,3 M€ ja sen kokonaistyöllisyysvaikutus on 2 742 henkilötyövuorokautta.

LOPUKSI

Elinvoimaiset ja kilpailukykyiset yritykset ovat korkean työllisyysasteen edellytys. Matkailuautoihin kohdistuvien yritystukien pienentäminen tai poisto nykyisestä tasosta johtaisi toimialan tuottaman nykyisen verokertymän ja työllisyysvaikutuksen merkittävään vähentymiseen.

Esim. Ruotsissa vuosina 2018 ja 2019 sekä Tanskassa aiemmin tehdyt verotuksen kiristykset ovat aiheuttaneet Ruotsissa matkailuautojen myynnin voimakkaan laskun (vuonna 2019 -42,4 %), jolla on ollut selvä negatiivinen vaikutus myös toimialan työllistämiskykyyn. Matkailuautojen myynnin romahdus vaikuttaisi erittäin merkittävästi toimialan yritysten liikevaihdon laskuun ja työllistämismahdollisuuksiin sekä aiheuttaisi suuria taloudellisia vaikeuksia yrityksille ja niiden henkilöstölle suoraan ja välillisesti.

Mahdollisuus kotimaanmatkailuun tulee turvata. Vapaa liikkuminen tulee turvata ja ihmisten on voitava valita itselleen omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopiva liikkumismuoto kohtuullisilla kustannuksilla. Luonnoksessa esitetty arvio ja tavoite ihmisten liikkumistarpeen vähenemisestä merkitsisi myös ihmisten aktiivisuuden ja toimeliaisuuden vähenemistä. Kotimaanmatkailu on esimerkki myönteisesti vaikuttavasta toimeliaisuudesta, jolla on suuri taloudellinen ja kulttuurinen merkitys. Tutustuminen omaan maahan, kansaan ja luontoon ovat osa identiteettiämme ja sivistystämme. Liikkumismahdollisuuksia ja palveluja tulee ylläpitää ja parantaa – ei rajoittaa.

Ajoneuvomatkailu vaikuttaa Suomen kansantalouden lisäksi myös ihmisten hyvinvointiin. Luonnoksessa on arvioitu varsin rajallisesti vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään ja harrastuksiin. Matkailuajoneuvon käyttö ei ole itse tarkoitus, vaan keino päästä harrastamaan, näkemään, kokemaan ja esimerkiksi tapaamaan ystäviä. Ihmisille tulee turvata mahdollisuus harrastaa matkailuajoneuvojen parissa myös siirtymäaikana kohti fossiilitonta tieliikennettä. Ihmisten ja koko yhteiskunnan sosiaalinen hyvinvointi tulee turvata.

Ihmisten tulee voida käyttää hankkimiaan ajoneuvoja kohti vuotta 2045 ilman kohtuutonta rankaisua – riippumatta ajoneuvonsa käyttövoimasta. Tukemalla uusien matkailuautojen ostamista varmistetaan matkailuautokannan uusiutumista kohti vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja.

Tavoite fossiilittomasta tieliikenteestä on kunnianhimoinen ja se luo myös pelottavia uhkakuvia. Automatkailu tuleekin nähdä ympäristöystävällisenä lomailumuotona, jolla on monia positiivisia vaikutuksia suomalaisiin. Uhkakuvia voidaan hälventää, kun yhteiskunta osoittaa riittävää joustoa ja tukia sekä yritystoimintaan, että matkailuajoneuvon hankintaan, omistamiseen ja käyttöön. Vaikka tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ovat tärkeät ja hyväksyttävät, matkailuautoa ei tule nähdä vain kuljetusvälineenä.

Siirryttäessä kohti sähköautoilua, koko liikennejärjestelmä ja tieliikenneympäristö latausinfroineen tulee olla myös matkailuajoneuvoille riittävä ja sopiva. Sähköautojen latausinfran luomisessa tulee huomioida tulevaisuudessa matkailuautojen erityistarpeet. Tukitoimet tulee siksi ulottaa huoltoasemien ja taloyhtiöiden lisäksi myös matkailuyrityksille, kuten lomakylille ja leirintäalueilla. Tämä edesauttaa kotimaanmatkailua autokannan muuttuessa yhä enemmän sähköiseksi. Ratkaisuja ja päätöksiä tehdessä tulee huomioida alueelliset erot ja turvata oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus.

Liikennejärjestelmän tehostamisessa tulee ottaa huomioon automatkailun tarpeet ja odotukset. Sillä on myönteinen vaikutus liikennesuoritteen myönteiseen kehittymiseen ja sen myötä myös Suomen talouden myönteiseen kehitykseen kotimaanmatkailun parantuvien mahdollisuuksien johdosta. On tärkeää, että matkailuajoneuvon käyttö nähdään ympäristöystävällisenä lomailumuotona, jolloin merkittävä matkailutulo jää Suomeen.

Luonnoksessa ollut esitys kaupunkiseutujen ruuhkamaksuista lisäisi liikenteen hallinnollisia kuluja ja kasvattaisi kaupungissa asumisen kustannuksia entisestään. Laki ruuhkamaksujen perimisestä ei ole mielestämme Suomen oloissa tarpeellinen. Lisääntyvä etätyön tekeminen vähentää mahdollisia ruuhkia olennaisesti.

Kuluttajilta perittäviä liikenteen veroja ja veroluonteisia maksuja tulee pyrkiä laskemaan nykyisestä tasosta. Luonnoksessa esitetty vanhojen ja suuripäästöisten autojen ajoneuvoveron jatkuva ja liiallinen kiristäminen toisi verotukseen rangaistuksen maun, mikä vähentäisi yleisesti autoverotuksen hyväksyttävyyttä ja lisäisi ihmisten tuntemaa eriarvoisuutta. Matkaan perustuva kilometrivero pitkien etäisyyksien maassa Suomessa vähentäisi kotimaanmatkailua ja siirtäisi matkailua yhä enemmän ulkomaille. Arvioimme liikenteen verotusta tarkemmin sitten, kun Valtionvarainministeriön vetämä liikenteen verotyöryhmä selvittää liikenteen verotuksen uudistamistarpeita.

Haluamme korostaa, että matkailuajoneuvoharrastus ja siihen läheisesti liittyvien sidosryhmien toiminta tukee hallitusohjelman tavoitteita. Harrastuksen aiheuttamat päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin esimerkiksi lento- ja laivamatkustamisen aiheuttamat päästöt. Jos automatkailua vaikeutetaan ja sen kustannuksia nostetaan, kotimaanmatkailu Suomessa vähenee ja se korvaantuu esim. ulkomaille suuntautuvana lentoliikenteenä. Kotimaanmatkailun ja automatkailun kilpailukyky tulee turvata.

Toimialalla on jo yrityksiä, jotka esim. hyvittävät myymiensä matkailuautojen päästöjen hiilijalanjäljen. Me haluamme kannustaa kaikki toimialan yritykset ja muut toimijat mukaan kehitykseen kohti fossiilitonta tieliikennettä. Niin, että matkailuajoneuvojen käyttö on tulevaisuudessakin sekä mielekästä, että mahdollista.

Olemme osa ratkaisua, emme ongelmaa!

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

Matkailuajoneuvotuojat ry
Tom Sågbom, puheenjohtaja
Mika Jokinen, toiminnanjohtaja

Yhteydenotot:

MAT Lausunto 18.2.2021 Fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnokseen (PDF)

Copyright © Matkailuajoneuvotuojat ry 2021